Kielitaito – katoava kansanvara?

Oletko kuullut JVG:n biisin Lite bättre? Sen, jossa VilleGalle räppää: ”Ruotsin kokeessa, mä istuin homeessa, osasin laulaa glider in, Ville Peltosest tuliki liideri ”.

 Niinpä. Istumiseen ja homeessa olemiseen kiteytyy monen ruotsin oppijan kokemus. Lite bättre, verkligen? 

Pakkoruotsia vai pokkaruotsia?

Ruotsin kielestä käydään Suomessa säännöllisin väliajoin ilahduttavan vilkasta keskustelua lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa.

Kuuma peruna on ollut esimerkiksi se, miten lukion pitkän matematiikan hyvä arvosana avaa ovia eri yliopisto-opintoihin. Matematiikan osaaminen kun antaa kieliaineita paremmat pisteet tietyn kielen jatko-opintoihin yliopistossa. Onneksi tämä on muuttumassa korkeakoulujen valintakoe- ja haku-uudistuksen myötä. Sittemmin on keskusteltu myös tavoitteesta palauttaa niin kutsutun pakkoruotsin kirjoittaminen ylioppilaskokeisiin yli kymmenen vuoden valinnaisuuden jälkeen. Ruotsin kirjoittamisen valinnaisuuden tavoitteena oli vähentää ylioppilastutkinnon kielipainotteisuutta. Pakollinen aine ruotsi toki edelleen on, toista kotimaista opiskellaan kuudennelta luokalta yläkoulun kautta lukioon (tai muuhun toiseen asteen oppilaitokseen) yhteensä jopa seitsemän vuotta.

Rosa Meriläinen taas on lanseerannut pokkaruotsin käsitteen, jossa ruotsia puhutaan vaan ”ihan pokkana”, kielioppivirheistä viis.

Mikä meitä ruotsin puhumisessa pelottaa, vaikka meidän pitäisi sitä osata ihan kohtalaisesti kouluvuosien jälkeen?

Ruotsin kieli on monelle paha peikko

Lehtien palstoilla ruotsin kielen lehtorit ovat kertoneet, kuinka huolissaan he ovat oppilaiden ruotsin taidoista. Kysymys kuuluu, näkevätkö nuoret ruotsin kielen ylipäätään oman tulevaisuuden kannalta tarpeellisena, kun ”englannilla kuitenkin pärjää”?

Ymmärtävätkö nuoret, mikä merkitys monipuolisella kielitaidolla on tulevien työurien kannalta?

Porilainen nuorimies Arttu Lindqvist kirjoitti Satakunnan Kansan mielipidepalstalla, miten ”– ruotsin kielen pakollinen kirjoittaminen kuormittaa entisestään lukiolaisia ja voi johtaa ahdistuneisuuteen, masennukseen sekä pahimmillaan syrjäytymiseen”.

Kun ruotsi jo lähtökohtaisesti mielletään kuormittavana ja pitkästyttävänä, pakollisuus ei asiaa paranna. Olisiko kyse kuitenkin lähtökohtaisesti vanhanaikaisesta lähestymisestä kielen opettamiseen ja oppimiseen? Jos opettaja kokee, ettei oma suullinen taito ole riittävä vahva, on helppo keskittyä pelkän kieliopin pänttäämiseen. Ja se ei meistä kielenkäyttäjinä ainakaan rohkeampia tee.

Nykymaailma on täynnä mahdollisuuksia avata suu vieraalla kielellä, ottaa käteen appi tai vaikka sukeltaa YouTube- ja Tik Tok -videoiden kielikylpyyn. Kielen oppiminen on suurelta osin kiinni omasta aktiivisuudesta ja motivaatiosta käyttää kieltä. Kieltä opiskeleva ei voi sysätä vastuuta yksin opettajalle.

Maailma on monikielinen

Me Lingossa näemme päivittäin, miten Suomi on monikielinen. Asiakkaamme vievät ja tuovat tavaraa ja palveluita mm. Saksaan, Ruotsiin, Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin. Matkailu tuo Suomeen vieraita eri kulttuureista. Työympäristömme kansainvälistyvät, sillä viereisellä koodarin penkillä saattaakin istua intialainen. Ihmiset löytävät puolisoita toisista maista, adoptoivat lapsia, hankkivat koulutusta ja työtä muualta kuin kotimaasta.

Kielitaitoa tarvitaan, jotta myyjän ja ostajan, yrittäjän ja asiakkaan, työnantajan ja työntekijän, meidän ihmisten välille voidaan luoda luottamus.

On ilo seurata presidentti Alexander Stubbin sujuvaa esiintymistä ja kiitettävää kielitaitoa, suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi ja englanniksi. Esiintyminen ja vuorovaikutus on helppoa, kun kieltä osaa käyttää tilanteen edellyttämällä tavalla, rohkeasti omaan osaamiseen luottaen.

”ABBA och Fobbaa, se Volvo ei vaan stoppaa, on Zlatan och Ettan, vad fan, lite bättre, on daamei stureplaanei, vaan suomipojan haaveit, Kallel ei pressan vaalei, vaan lite bättre!”

Ruotsi on meille suomalaisille mahdollisuuksia täynnä!

Lingo kääntää yli 20 eri kielelle, myös ruotsiksi.

Lue lisää palveluistamme tai kysy lisätietoja osoitteesta lingo@lingo.fi!

 

Lähteet:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006128285.html

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006157704.html

https://yle.fi/a/74-20084819