Kielitaito – katoava kansanvara? - Käännöstoimisto Lingo Languages

Kielitaito – katoava kansanvara?

28. elokuuta, 2019

Oletko kuullut JVG:n uuden biisin, Lite bättre? Sen jossa VilleGalle räppää:

 ”Ruotsin kokeessa, mä istuin homeessa, osasin laulaa glider in, Ville Peltosest tuliki liideri ”.

Niinpä. Istumiseen ja homeessa olemiseen kiteytyy monen ruotsin oppijan kokemus. Lite bättre, verkligen?

 

Pakkoruotsia vai monipuolisempaa kieliosaamista?

Kuluneen kesän ja alkaneen koulusyksyn aikana on käyty ilahduttavan vilkasta kielikeskustelua lehtien palstoilla.

Ensin nostateltiin otsikoita siitä, miten lukion pitkän matematiikan hyvä arvosana avaa ovia eri yliopisto-opintoihin. Matematiikan osaamisen kerrottiin antavan paremmat pisteet  jatko-opintoihin kuin esimerkiksi kielten opiskelun, vaikka toiveena olisi päästä opiskelemaan juuri tiettyä kieltä. Sitten reviteltiin uuden hallitusohjelman tavoitteesta palauttaa niin kutsutun pakkoruotsin kirjoittaminen ylioppilaskokeisiin yli kymmenen vuoden valinnaisuuden jälkeen.

Ruotsin kirjoittamisen valinnaisuuden tavoitteena oli vähentää ylioppilastutkinnon kielipainotteisuutta. Pakollinen aine ruotsi toki edelleen on, toista kotimaista opiskellaan tästä syksystä kuudennelta luokalta yläkoulun kautta lukioon yhteensä seitsemän vuotta.

Valinnaisuuden myötä kielen kirjoittajien osuus lähti laskuun, tällä hetkellä se on jo alle puolet ylioppilaskokelaista. Miksi ruotsin osaaminen ei innosta?

 

Ruotsin kieli on monelle paha peikko

Lehtien palstoilla ruotsin kielen lehtorit ovat kertoneet, kuinka huolissaan he ovat oppilaiden ruotsin taidoista. Kysymys kuuluu, näkevätkö nuoret ruotsin kielen ylipäätään oman tulevaisuuden kannalta tarpeellisena, kun ”englannilla kuitenkin pärjää”?

Ymmärtävätkö nuoret, mikä merkitys monipuolisella kielitaidolla on tulevien työurien kannalta?

Porilainen nuorimies Arttu Lindqvist kirjoitti Satakunnan Kansan mielipidepalstalla kesäkuussa, miten ”– ruotsin kielen pakollinen kirjoittaminen kuormittaa entisestään lukiolaisia ja voi johtaa ahdistuneisuuteen, masennukseen sekä pahimmillaan syrjäytymiseen”.

Kun ruotsi jo lähtökohtaisesti mielletään kuormittavana ja pitkästyttävänä, pakollisuus ei asiaa paranna. Olisiko kyse kuitenkin lähtökohtaisesti vanhanaikaisesta lähestymisestä kielen opettamiseen ja oppimiseen? Jos opettaja kokee, ettei oma suullinen taito ole riittävä vahva, on helppo keskittyä pelkän kieliopin pänttäämiseen. Ja se ei meistä kielenkäyttäjinä ainakaan rohkeampia tee.

Nykymaailma on täynnä mahdollisuuksia avata suu vieraalla kielellä, ottaa käteen appi tai vaikka sukeltaa YouTube-videoiden kielikylpyyn. Kielen oppiminen on suurelta osin kiinni omasta aktiivisuudesta ja motivaatiosta käyttää kieltä. Kieltä opiskeleva ei voi sysätä vastuuta yksin opettajalle.

 

Maailma on monikielinen

Me Lingossa näemme päivittäin, miten Suomi on monikielinen. Asiakkaamme vievät ja tuovat tavaraa ja palveluita mm. Saksaan, Ruotsiin, Venäjälle, Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Kiinaan. Matkailu tuo Suomeen vieraita eri kulttuureista. Työympäristömme kansainvälistyvät, sillä viereisellä koodarin penkillä saattaakin istua intialainen. Ihmiset löytävät puolisoita toisista maista, adoptoivat lapsia, hankkivat koulutusta ja työtä muualta kuin kotimaasta.

Kielitaitoa tarvitaan, jotta myyjän ja ostajan, yrittäjän ja asiakkaan, työnantajan ja työntekijän, meidän ihmisten välille voidaan luoda luottamus.

Monimuotoista Ruotsi-kuvaa piirtää JVG:n kertosäe:

 ”ABBA och Fobbaa, se Volvo ei vaan stoppaa, on Zlatan och Ettan, vad fan, lite bättre, on daamei stureplaanei, vaan suomipojan haaveit, Kallel ei pressan vaalei, vaan lite bättre!

Ruotsi on meille suomalaisille mahdollisuuksia täynnä!

 

Lingo kääntää yli 20 eri kielelle. Saat meiltä kielikoulutusta englannin ja ruotsin kielissä, livenä Porin tai Turun toimistoissa tai verkossa Skypellä tai Google Hangoutissa.

Lue lisää kielikoulutuksistamme, tutustu tarjontaamme verkkokaupassa tai kysy lisätietoja osoitteesta lingo@lingo.fi!

 

Lähteet:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006128285.html

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006157704.html

 


 

Miia Virtanen

Miia vastaa Lingon liiketoiminnasta ja sen luotsaamisesta kansainvälisille vesille.

 

Lingo Languages Oy
kehittyvä luotettava multilingual
Twitter: @lingotranslates
Facebook: LingoLanguages
Instagram: lingo_languages

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.