Tekoäly kääntäjän työssä – kuplaa vai ei?

Ihan tavallinen maanantaiaamu. Aamuohjelman juontaja kysyy televisiossa, mihin me tarvitsemme kielitaitoa, jos jatkossa ihmisten välillä on laite, joka hoitaa kääntämisen kieleltä toiselle. Tosiaan, tarvitaanko meitä kielialan ammattilaisia enää mihinkään, kun tekoäly ja digilaitteet huolehtivat kielen tuottamisesta, kääntämisestä ja ilmeisesti myös vuorovaikutuksesta tulevaisuudessa?

Ihmiset kysyvät usein, olenko huolissani työni tulevaisuudesta. Tekoälyn käyttö on lisääntynyt nopeasti, ja se vaikuttaa merkittävästi myös käännösalaan. Kun kielialalla saadaan aikaan teknologista edistystä, monesti ihmetellään, mihin ihmistä ja kielenkääntäjää enää tarvitaan.

Ohjelmistot ja tekoäly kääntäjän ”Pikku apulaisena”

Käytän työssäni päivittäin käännösohjelmaa, jossa voi käyttää apuna tekoälyä hyödyntävää konekäännintä. Kuten kaikilla työkaluilla, myös sillä on etunsa, mutta se ei sovellu kaikkiin projekteihin. Parhaimmillaan konekäännin ja tekoäly nopeuttavat käännöstyötä ja lisäävät kääntäjän tuottavuutta. Tämä edellyttää kuitenkin, että käännettävä teksti on selkeä sekä sisällöltään että rakenteeltaan.

Konekääntimestä ja tekoälystä on eniten hyötyä yksinkertaisten ja lyhyitä lauseita sisältävien tekstien, kuten teknisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden, kääntämisessä.

Konekäännös ei kuitenkaan korvaa ihmisen tekemää käännöstä, ja tekoäly tulee aina tarvitsemaan ihmisen ohjausta. Koneen tuottama käännös vaatii tarkkaa oikolukua ja jälkieditointia, sillä kieli on usein hyvin kontekstisidonnaista. Tämä näkyy jo sanatasolla: esimerkiksi talousalan tekstissä esiintyvä englanninkielinen sana ”charge” voi kontekstin mukaan tarkoittaa joko maksua, hintaa, veloitusta tai taksaa.

Konekääntimet kääntävät sisältöjä myös melko sananmukaisesti, joten sanajärjestyksen ja lauseenvastikkeiden kanssa saa olla erityisen tarkkana.

Konekäännin voi tuottaa myös melko räikeitä virheitä, joita saatetaan pitää jopa huvittavina, vaikka todellisuudessa ne eivät naurattaisi kovinkaan montaa asiakasta tai tekstien lukijaa. Yhtenä esimerkkinä tulee mieleen erään artikkelin käännös, jossa konekäännin käänsi suomalaisen nimen ”Roope” englanninkieliseen muotoon ”Scrooge” (Roope Ankan mukaan), vaikka nimet jätetään tietysti yleensä kokonaan kääntämättä!

Konekäännin tai tekoäly ei ole paras apuväline, jos käännettävä teksti sisältää monimutkaisia ja monitulkintaisia lauseita, metaforia, sanontoja tai erikoistermejä. Lisäksi asiakkaalla voi olla tiettyjä vaatimuksia, esimerkiksi sanaston, tyylin, sujuvuuden tai lokalisoinnin suhteen, joita konekäännin ei osaa ottaa ihmisen tavoin huomioon. Tällaisissa projekteissa jälkieditointiin voi kulua enemmän aikaa kuin itse kääntämiseen.

Lue lisää jälkieditoinnista.

Konekääntimen tai tekoälyn käyttöä kannattaa aina harkita tilanteen, aiheen ja tekstilajin mukaan.

Kielialan ja kääntämisen tulevaisuus

Tekoäly on kuitenkin tullut jäädäkseen ja kehittyy jatkuvasti, ja siksi on tärkeää, että kielialan ammattilaiset tutustuvat rohkeasti uusiin ratkaisuihin ja oppivat hyödyntämään tekoälyä omassa työssään. Suuret kielimallit ovat muuttaneet nopeasti tapaamme käyttää tietoa ja olla vuorovaikutuksessa teknologian kanssa.Ratkaisematta on kuitenkin vielä se, miten luovan alan tekijöiden, kuten meidän kääntäjien, tekijänoikeudet otetaan jatkossa huomioon tekoälyn osalta lainsäädännössä. Nyt suuret teknologiayritykset hyötyvät tekijöiden kustannuksella.

Meillä kääntäjillä on konekääntämisestä ja tekoälystä kokemusta jo useita vuosia, sillä tekoälyavusteiset käännösohjelmistot ja neuroverkkokääntäminen ovat olleet todellisuutta pitkään. Uskon, että vaikka työkalut muuttuvat, käännöstyön ydin säilyy samana. Ihmiskääntäjällä on kyky ymmärtää kulttuurisia viitteitä, sanontoja ja kontekstia, ja se tulee olemaan korvaamaton taito myös tulevaisuudessa.

Laadukas viestintä on yrityksille kilpailutekijä, ja kieliasiantuntijoilla on tässä tärkeä rooli.

Lingossa tekoäly on kuin tukiäly, se auttaa kääntäjää kääntämään entistä paremmin ja tehokkaammin. Vastuu luovasta työstä, lopputuloksesta ja käännöksen laadusta on kuitenkin aina ihmisellä.

Lue lisää käännöspalveluistamme.

Lähteet:

Kieliasiantuntijat ry, mielipidekirjoitus HS 25.9.2023, https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009871921.html

Turun yliopiston mediatiedote 28.8.2023, https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/turun-yliopisto-ja-silogen-kehittavat-yhteistyossa-maailman-suurinta