Kun Suomi ei enää riitä

Saammeko esitellä, tässä on Iiro Insinööri.
Iiro on töissä kasvavassa autoteollisuuden tarpeisiin ”johdinnippuhilavitkutinyhteyslankoja” valmistavassa yrityksessä Product Development Managerina. Hänen vastuualueeseen kuuluu myös yrityksen markkinointi, ”siinä sivussa”.

Iiron äidinkieli on suomi. Hän käyttää äidinkieltään päivittäin työssä ja vapaa-ajalla, elää ja ajattelee suomen kielellä. Hän käy myös kauppaa suomeksi, useimmiten.

Iirolla on nyt ongelma. Yrityksellä on myyntiä Suomen lisäksi Isoon-Britanniaan ja Saksaan. Iiro osaa jonkin verran englantia ja kaksi sanaa saksaa.

Iiro toimii siis tällä hetkellä ympäristössä, jossa tarvitaan vieraan kielen osaamista. Hänen tehtäväkseen on annettu yrityksen markkinointimateriaalien ja yrityksen verkkosivujen muokkaaminen niin, että kauppa kävisi paremmin erityisesti Saksassa. Mitä tehdä?

Miten muut käyvät kansainvälistä kauppaa?

Meille suomalaisille tutut verkkokaupat ovat hoksanneet asiakkaan äidinkielen merkityksen. Saksalainen Zalando käy kauppaa 15 eri kielellä. Suomalainen Varusteleka viidellä eri kielellä. Suuret kansainväliset brändit kääntävät sivustonsa keskimäärin noin kahdeksalle eri kielelle. Tämä ei ole yllätys, kun esimerkiksi kieliä ja kansainvälistymistä tutkivan Common Sense Advisoryn mukaan 75 prosenttia verkossa liikkuvista globaaleista kuluttajista ostaa tuotteita mieluiten omalla äidinkielellään.

Millä kielellä suomalaiset yleensä käyvät kauppaa ulkomailla? Jos oletamme, että maa ja kieli kohtaavat edes joiltain osin, suomalaiset yritykset myisivät tavaraa ja palveluita ulkomailla useimmiten saksaksi, ruotsiksi, amerikan- ja brittienglanniksi, hollanniksi ja venäjäksi.

Suurin osa vientiyritysten viestinnästä lienee vain suomeksi ja englanniksi, kuten Iironkin yrityksessä. Minkälaisia kaupan mahdollisuuksia me suomalaiset menetämme, kun asiakas englannin sijaan käyttäisi mieluummin omaa äidinkieltään? Millainen vaikutus markkinoinnin ja viestinnän monipuolisemmalla kielivalikoimalla olisi siihen, että Suomen vienti lähtisi kunnolla kasvuun?

Iirokin pohtii nyt, pitäisikö suomen ja englannin rinnalle lisätä kolmas kieli, saksa. Näin saksalaiset asiakkaat voisivat asioida yrityksen kanssa omalla äidinkielellään. Iiron yrityksestä ei saksan osaajia löydy. Hän päättää siis kilauttaa kaverille, joka on joskus asunut Saksassa. Tämä suosittelee kääntymään tutun käännöstoimiston puoleen. Näin sivusto ja materiaalit valmistuvat nyt saksan kielellä ammattilaisten käsissä, ja Iiro lähtee miettimään jatkotoimia saksan kielen parissa. Kenties kielikurssille?

Jos siis nyt pohdit, millä kielellä sinä voisit kansainvälistyä tai käydä kauppaa, selvitäpä seuraavia:

Voit käydä tilaamassa koko infografiikkamme aiheesta täältä. Jos näistä tiedoista oli sinulle hyötyä, kuulemme siitä mielellämme. Voit kääntyä puoleemme kaikissa kansainvälistä viestintää koskevissa asioissa.

Mille kielille saat meiltä palvelua?

Kääntäjäverkostoomme kuuluu yli 30 kielen ammattilaista. Useimmiten käännämme englanniksi, ruotsiksi, ranskaksi, saksaksi tai venäjäksi, mutta Lingolla on kokemusta myös espanjan, portugalin, italian, hollannin, latvian, liettuan, viron, romanian, unkarin, tsekin, slovakian ja kiinan kielen käännöksistä.