Kieliasiaa – Ruotsi – Riikinruotsia vai suomenruotsia?

Ruotsin kieltä puhutaan molemmin puolin Itämerta, Suomessa erityisesti pitkin Pohjan- ja Suomenlahtea sekä pääkaupunkiseudulla. Meren erottamat käyttävät kuitenkin ruotsin kieltä eri tavalla. Onko kyse eri kielistä vai saman kielen varianteista? Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun viestit riikinruotsalaisen tai suomenruotsalaisen kanssa?

Ruotsin kieli on virallinen kieli sekä Ruotsissa että Suomessa, mutta se ei suinkaan kuulosta samalta Tukholmassa kuin Vaasassa. 

Melodista Ruotsin ruotsia vai muumiruotsia?

Suomenruotsin ja ruotsinruotsin erot ovat todellisuudessa luultua pienempiä. Ääntämys eroaa, mutta oikeinkirjoitus ja kielioppi ovat lähes identtisiä. Erot painottuvat sanastoon, eli niin kutsuttuihin finlandismeihin, joita on vain noin prosentti kielen sanastosta.

Suurin ero Ruotsissa puhuttavaan ruotsiin (rikssvenska) on melodiassa ja ääntämyksessä: suomenruotsi on usein rytmiltään tasaisempaa, kun taas Ruotsin ruotsille tyypillinen ”laulava” nuotti loistaa poissaolollaan. Tästä huolimatta kielet ovat täysin keskinäisesti ymmärrettäviä.

Vaikka kielioppi on lähes identtinen, sanastossa ja ilmauksissa on mielenkiintoisia eroja, joita kutsutaan finlandismeiksi. Suomenruotsalainen saattaa sanoa menevänsä roskikselle (roskis), kun ruotsalainen käyttää sanaa soptunna. Jos suomenruotsalainen ”lähtee lounaalle” (går på lunch), ruotsalainen saattaa ihmetellä prepositiota, sillä Ruotsissa mennään ”lounaalle” muodossa går och äter lunch. 

Suomenruotsiin on luonnollisesti tarttunut vaikutteita suomen kielestä. Esimerkiksi sana kiva saattaa livahtaa puheeseen, vaikka ruotsalainen sanoisi kul tai trevligt. Myös monet yhteiskunnalliset termit eroavat toisistaan. Esimerkiksi Suomessa käytetty semester viittaa opintoihin (lukukausi), kun taas Ruotsissa se tarkoittaa lomaa.

Finlandismit liittyvät usein suomalaiseen yhteiskuntaan (esim. talko, kansalaisopisto) tai ovat suomen kielen vaikutuksesta syntyneitä käännöslainoja (esim. suojatie). Jotkin sanat, kuten semla, tarkoittavat eri asioita eri maiden välillä. 

Suomalaisen koulun kieltenopetuksessa tavoitteena on yleisruotsalainen sanasto, vaikka suomenruotsalainen ääntämys onkin oppilaille luontevin. Suomenruotsalainen teksti paljastuu usein vain muutamasta arkisesta ilmauksesta, mutta virallisessa viestinnässä kieli on yhtenäistä.

Esimerkkejä riikinruotsin ja suomenruotsin eroista

Seuraavat esimerkit osoittavat, miten suomenruotsi on saanut vaikutteita suomen kielestä tai säilyttänyt vanhoja muotoja, jotka Ruotsissa ovat jo muuttuneet.

1. Sama sana, eri merkitys

Nämä voivat aiheuttaa hauskoja väärinkäsityksiä kahvipöydässä:

• Semla: Suomessa kyseessä on tavallinen sämpylä, mutta Ruotsissa sana tarkoittaa laskiaispullaa.

2. Yhteiskunta ja viranomaiset

Koska Suomessa ja Ruotsissa on eri lait ja järjestelmät, myös termit eroavat:

• Henkilötunnus: Suomessa personbeteckning, Ruotsissa personnummer.
• Ennakkovero: Suomessa förskottsskatt, Ruotsissa preliminär skatt.
• Virkatodistus: Suomessa ämbetsbetyg, Ruotsissa personbevis.

3. Suoria suomennoksia (Käännöslainoja)

Nämä sanat on käännetty suoraan suomen kielen rakenteen mukaan:

• Suojatie: Suomessa skyddsväg (suora käännös), Ruotsissa övergångsställe.
• Välikatto: Suomessa mellantak, Ruotsissa innertak.
• Puheenvuoro: Suomessa taltur, Ruotsissa anförande tai inlägg.

Myös joitakin sanontoja on käännetty suoraan suomen kielestä:

• ”Nostaa kissa pöydälle”: Suomessa lyfta katten på bordet, Ruotsissa tala rent ut.
• ”Laittaa korvan taakse”: Suomessa lägga/sätta bakom örat, Ruotsissa lägga på minnet.

4. Arjen esineet ja asiat

Talkoot: Suomenruotsin sana talko on täysin uniikki, sillä Ruotsin ruotsissa ei ole tälle sanalle eikä ilmiölle suoraa vastinetta.

Pikkuserkku: Suomessa småkusin, Ruotsissa syssling.

Ämpäri: Suomessa ämbare, Ruotsissa hink.

Pesuallas: Suomessa lavoar, Ruotsissa handfat.

Pistoke: Suomessa stöpsel, Ruotsissa stickpropp.

Rohkeasti Ruotsiin?

Ruotsin kieli on Suomessa portti muihin Pohjoismaihin. Se ei ole vain viestintäväline, vaan se kantaa mukanaan pohjoismaista identiteettiä. Ruotsissa suomenruotsilla pärjää erinomaisesti, vaikka jotkut saattavatkin yhdistää sen erityisesti Muumi-animaatioihin (kiitos tv-sarjan dubbausten!).

Liike-elämässä vivahteiden tunteminen on eduksi. Ruotsin kieli on kuin sisaruspari: molemmat tunnistavat toisensa ja puhuvat samaa kieltä, mutta kummallakin puhujalla on omat rakkaat omituisuutensa ja tapansa painottaa asioita. Kun ymmärrät, että esimerkiksi dejt tarkoittaa Ruotsissa treffejä mutta Suomessa tapaamista, vältyt väärinkäsityksiltä.

Pieni liiketoiminnan sanasto suomi–ruotsi

Seuraavien termien avulla pääset jo hyvään vauhtiin liiketoiminnan ja viennin parissa rakkaassa naapurimaassamme:

SUOMI	RUOTSI	HUOMIO!
Tarjous	En offert / Ett anbud	Offert on yleisin myynnissä; anbud viittaa usein kilpailutukseen.
Alennus	En rabatt	Muista prepositio: rabatt på något.
Lasku	En faktura / En räkning	Faktura on virallisempi yritysten välillä.
Liikevaihto	En omsättning	Älä sekoita sanaan försäljning (myynti).
Kannattavuus	Lönsamhet	Keskeinen termi tuloskeskusteluissa.
Kilpailija	En konkurrent	Älä sekoita sanaan tävling (kilpailu/tapahtuma).
Sopimus	Ett avtal / Ett kontrakt	Sluta/teckna ett avtal = solmia sopimus.
Tilaus	En beställning / En order	Göra en beställning = tehdä tilaus.
Toimitus	En leverans	Leveransvillkor = toimitusehdot.
Arvonlisävero	Moms (mervärdesskatt)	Puhekielessä aina moms.
Edustaja	En representant	Esim. myyntiedustaja = försäljningsrepresentant.
Kustannus	En kostnad	Monikossa kostnader.
Neuvottelu	En förhandling	Förhandla om priset = neuvotella hinnasta.
Päätös	Ett beslut	Fatta ett beslut = tehdä päätös.
Tavoite	Ett mål	Nå målen = saavuttaa tavoitteet.
Yhteistyö	Ett samarbete	Samarbeta med någon = tehdä yhteistyötä jonkun kanssa.
Markkinaosuus	En marknadsandel	Tärkeä termi kasvun mittaamisessa.
Asiakassuhde	En kundrelation	Vårda kundrelationer = hoitaa asiakassuhteita.
Myyntikäynti	Ett säljbesök	Boka ett säljbesök = varata myyntikäynti.
Vastuuhenkilö	En ansvarig	Vem är ansvarig för…? = Kuka on vastuuhenkilö…?

Kieliasiaa on Lingon blogissa julkaistava juttusarja ajankohtaisista kieliasioista. Lue aiempi artikkeli Brasilian värikkäästä kielestä.

Jätä tarjouspyyntö ammattikääntäjämme ruotsinnoksesta.