Miten käännös tehdään? - Käännöstoimisto Lingo Languages

Miten käännös tehdään?

25. huhtikuuta, 2019

 

Kääntäminen on aivoja ja aikaa kuluttavaa. Se on monivaiheinen prosessi ja usein vaativaa työtä.

Jotta lopputuloksesta tulee mahdollisimman laadukas, ja jotta mikään tärkeä steppi ei unohdu, apuvälineeksi kannattaa ottaa testattu ja hyväksi havaittu käännösprosessi.

Käännösprosessi – mitä siinä oikein tapahtuu?

Ammattikääntäjä pitää viimeiseen saakka kiinni kuusivaiheisesta käännösprosessista. Jos hän ei tee niin, käännöksen laatu kärsii.

Näin käännösprosessi etenee Lingossa:

 

1. Tekstiin tutustuminen ja taustatyö

Käymme läpi käännettävän tekstin jo sen saapuessa tarjouspyynnön ohessa. Tarkistamme tekstin pituuden, aihealueen ja sisällön, kirjoittajan tyylin, sanaston ja asettelun.

Kun teksti saapuu kääntäjälle, hän lukee tai silmäilee tekstin läpi, jotta hänellä on hyvä yleiskuva käännettävästä tekstistä.

Joskus kääntäjä etsii jo tässä vaiheessa sopivia vastineita tietyille tekstin sisältämille termeille tai erikoisalan sanastolle. Samalla kääntäjä voi tehdä muutakin tutkimustyötä tekstin aihepiiristä.

 

2. Käännöstyö käännösohjelmistossa

Kääntäjä lähtee laatimaan käännösluonnosta käännösohjelmistossa niin sanottu segmentti kerrallaan. Segmentti vastaa tavallisesti yhtä lausetta tai muuten ohjelmiston automaattisesti jaottelemaa riviä. Yleensä segmentti kantaa mukanaan tekstissä olevaa yhtä ajatusta, jota seuraava segmentti jatkaa vaikkapa pisteen jälkeen.

Jokainen segmentti tallentuu käännösmuistiin. Meillä Lingossa on muisti jokaiselle asiakkaalle, joka on meiltä aiemmin käännöksen tilannut. Käännösmuisti auttaa muun muassa sanastohauissa, sanaston yhdenmukaisuuden ylläpitämisessä, aiempien tekstien kontekstihaussa ja tietovarantona asiakkaan kaikista käännösmateriaaleista.

Joskus käännöstyössä voidaan käyttää apuna myös konekääntämistä (machine translation, MT). Koska meillä Lingossa käännettävän tekstin lähde- tai kohdekieli on suomi, konekääntäminen ei sovellu kovin moneen tekstityyppiin. Eniten siitä on hyötyä silloin, kun teksti sisältää yksinkertaisia, lyhyitä päälauseita ja helppoa sanastoa, kuten esimerkiksi käyttöohjeissa tai ohjelmistosisällöissä. Pitkälle kehitettyjen konekääntimien lopputulos ei muistuta vitseiksi vääntyneitä vastineita Google Kääntäjän malliin. Toki myös Google Kääntäjä kehittyy koko ajan ja käyttää nykyään neuroverkkoihin ja koneoppimiseen perustuva järjestelmää (https://www.is.fi/digitoday/art-2000001997449.html).

Myös tekoäly tekee tuloaan käännösalalle. Lingossa käytetty ohjelmisto tunnistaa esimerkiksi perinteisesti ns. ei-käännettävät sisällöt, kuten numerot, sähköpostiosoitteet ja koodin, mutta myös ihmisten ja tuotteiden nimet. Sisällölle annetaan tietty arvo, joka ennustaa tarvetta kyseisen sisällön jälkieditoinnille.

 

3. Tekstin sujuvuus ja luettavuus

Kun ensimmäinen luonnos on valmis, kääntäjä käy tekstin läpi järjestelmällisesti ja vertaa käännöstä alkutekstiin. Samalla hän tarkistaa sanaston yhdenmukaisuuden, mahdolliset kielioppi- ja lyöntivirheet ja käännöksen sujuvuuden.

Lopuksi kääntäjä ajaa käännösohjelmistossa käännöksen laatuarvioinnin, joka tunnistaa automaattisesti esimerkiksi ylimääräiset välilyönnit, kirjoitusvirheet ja virheellisesti toistuvat sanat. Aukoton tämäkään järjestelmä ei kuitenkaan ole, vaan kääntäjän on aina luettava käännös huolellisesti läpi.

Ensisijaisena tavoitteena on tarkistaa, ettei mitään puutu eikä käännökseen ole jäänyt tulkintavirheitä.

 

4. Käännöstä tarkastellaan tuorein silmin

Tämä onkin se helpoin hetki – käännös jätetään hetkeksi lepäämään. Ideaalitilanteessa kääntäjä palaa samaan tekstiin vasta seuraavana päivänä tai muutaman tunnin kuluttua.

Näin varmistetaan, että seuraavat vaiheet onnistuvat – laadukkaasti ja tehokkaasti.

 

5. Natiivi oikolukija tarkistaa käännöksen

Tässä vaiheessa käännös lähtee kielentarkistajalle, joka on tekstin kohdekieltä äidinkielenään puhuva ammattilainen, eli natiivi oikolukija.

Kielentarkistuksessa käännöstä verrataan alkuperäiseen tekstiin, käydään läpi sanasto ja kieliopilliset seikat, katsotaan että tekstissä esiintyvät asettelumerkit ja mahdollinen koodi, eli tägit, ovat paikoillaan ja että kaikki on valmista lopullisen tekstin tuottamista varten ulos käännösohjelmistosta.

Kielentarkistuksessa käsittelyssä on tavallisesti kaksikielinen asiakirja, jonka muokkaukset on helppo viedä takaisin käännösohjelmistoon ja asiakkaan käännösmuistiin.

 

6. Viimeistelty käännös asiakkaalle

Viimeisessä vaiheessa kääntäjä tarkistaa vielä kielentarkistajan muutokset ja muokkausehdotukset ja hyväksyy tai hylkää ne tarpeen mukaan.

Sitten projektipäällikkö luo lopullisen, valmiin käännösdokumentin, tekee sille final checkin, eli tarkistaa vielä kerran valmiin käännöksen ja sen asettelut. Jos kyseessä on Word-tiedosto, tekstissä ajetaan vielä Wordin Kieliasun tarkistus -toiminto.

Sen jälkeen käännös onkin valmis toimitettavaksi asiakkaalle – aikataulussa ja laadukkaasti viimeisteltynä!

 

 

Etsitkö kääntäjää tekstillesi? Lue lisää palveluistamme tai lähetä meille tarjouspyyntö.

 

 


Miia Virtanen

Miia vastaa Lingon liiketoiminnasta ja sen luotsaamisesta kansainvälisille vesille.

Kääntäjä, FM, ylin laadunvalvoja

Lingo Languages Oy
kehittyvä luotettava multilingual
Twitter: @lingotranslates
Facebook: LingoLanguages

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.